Otgonii Purev
Mongol Buugiin shashin, 1999 Ulaanbaatar
Mongol buugiin shashin bolboos delhiin buh shashinii dund hamgiin shudarguu shashin mun. Byambiin Rinchen 1968 on
Mongol buugiin gun uhaan shashin uu esvel gun uhaan uu geh margaan tugeemel. Shashin bish gej uzeh buu murgel hemeeh oilgolt shashin hemeehes havigui tom oilgolt geh bol nugee heseg humuus buu murgel ni muhar suseg aar saar zuuliin tudii hemeen shashin bus hemeen uzne gedeg.
Mongol buugiin gun uhaanii ontslog ni busad shashinii adil neg negen suutnii uzel surgaalid bus harin ertnii ih buu udgan nariin damjsan uzel surgaalid undeslesen mongoliin nuudliin irgenshild zohitsson uvermets baiguulalttai bilee.
Mongol undestnii uuriin turmel yazguuriin gun uhaanii undeslel ni tuhain undestnii yertentsiig uzeh uzel baigaliih shuteh shuteen baij, Burhanii shashin mandahaas olon myangan jiliin tertee Tuv Aziin tegh underlegt nuudelchiin soyol irgenshiliin gund burelden uzel sanaa nib ii bolson Buugiin gun uhaan buyu Buugiin shashin bolno.
Balar tsagt delhiin dahind uur uur nerteigeer uusen hugjij baisan buugiin shashin uur uuriin ontslog uzel sanii suurin deer salbarlan hugjij biye daasan shashinuud ulbaalan hugjee. (Pifagor gehed gun uhaanaa Egyptoon buugees avch id shidiig surch baijee)
Tiimees shashin buhnii turuund yazguuriin shashinii undes ni buugiin shashin boloh tuhaiad sudlaachid terguund tavin sudlan uzseer irsen.
Harin buugiin shashinii gun uhaantan buu nar yertentsiin hii uhaar yums buyu uureer hlebel tenger gazar lusiin ezed, deedsiin ongodiig behjuulen tedentei haritsan, medeelel avch damjuuldagaaraa anhnii helber aguulgiig heveer ni hadgalj uldsen uvermtets taltai. (Shariin shashinii hoid nas buyu ahin tureh uzel mongol buugiin gun uhaand erhbish baisan ni hojmiin burhanii shashing avhad nuleeljee)
Shashin gedeg ni baigali, niigem, setgehuin hugjliin zui togtoliig sudlah uvermets sudalgaanuudin togtoltsoo, niigmiin uzel uhamsariin negen zuil mun. Uussen tsagaaasaa aliv shashin busdiig mehel, munhruulah muu sanaa uverlegdeggui, orchlon yertentsiin tumen nuutssiig tuhain uyeiinhee medlegiin hemjee uhamsariin uudnees taildag bilee.
Buugiin shashin oron orond angid bolovch ter ornii baigali gazargui, tsag uur, hun amiin amidraliin ahui nuhtseld zereg tursen shashin uchraas neg utgaasaa uur uur ontslogtoi bolovch bugd negen tenger, naran, saran, odon garig, gazar usnii ezed bolon gal golomt, uveg deedsiin sunsiig erhemlen shutdegeeree niitleg chanartai bolno. (Arga bilgini uzleer argiin tal ni orchin tsagiin shinjleh uhaan buyu ahuin goo saihanii uhan sudlah, bilig ni shashin neriin door setgeliin dotood goo saihand temuuleh negen yumnii hoyor uur tal bolno. Mungenii hoyor tal adil. ENe ni 35000 jlin umne salan odson Americiin uuguul Indian nariin buugiin shashin gun uhaan odoo hurtle heveer bashuu domog tuuh ni, naran saran oddiin domog ni nuudelchin mongolchuudiin domogtoi asar ih tustei heveer bui ni ahui biye angid bolovch agar negen bui hemeeh Tsogt Huntaijiin helsen adil bilee)
Arga bilgiin hoslol gun uhaantai mongolnuudelchiiin terguun haad, ezed turiinhee her nulee huchin chadliig hangahini tul tur shashiniig hoslon bairj Mongol gazar hos yos dangaaraa noyorhoj bidnii medeh Hun nariin tuuhees jisheebel 2000 jil boljee. (Hun ardinihaa negdel, uls ornoo togton barihin tuld, tsereg zevsegiin ahuin huchinees gadna oyun sanaanii yertentsed negdmel chanarigg hadgalan ard tumnii oyun sanaanii bishrel, gun uhaanii deedleh uudnees haad innhii tur shashinaa hoslon barih ulamjlaltai baijee)
P9 Iinhuu Mongol buugiin shashini zohion baiguulalt, deed zasaglal ni ert tsagt ovgiin ahlagch, aimgiin zonhilogchid, turt yoson uussenees naash tengerchilen tashij shutsen turin tergiin, ezen haad bailaa. (Ugtaa ard tumnee udirdan hemeeh ni oyun sanaanii etseg baihiin adilaar negen huh tengereer damjuulan baijee)
Oron nutgiin zasaglal ni tuhain omog aimgaas shalgarn tursen mergen shidit buu nariin davharga baijee. Terhuu buugiin gun uhaanii udirdah deed zasaglal ni hojuu uussen bol dood davharga boloh oron nutgiin buu nariig songon tomildoggui, uursdiin baigaliin huchin chadlaar todron yalgarch, uvidas, setgeliin avyas bilgeer, olon tumeng araasaa daguulan zahirch baijee. Uur hoorondiin dund uvidas erdmee soroh, erdem chadlaaraa id shidee unenhuu uzuulen, hen huchtei ni aldarshij baisan.
1962 ond bilguun nomch B.Rinchen Huvsgel nuuriin havid bui buu nariin ongodiin asar hemeeh buteeleeree anhlan damjuulan hundsen. Mongoliin shashin bu sudlaliin tuuhend Dorj Banzaroviin daraa hul tavisan anhii mongol erdemten bolno. Tereer 1928 onoos hoish (25 nasnaas) amidraliinhaa tursh buugiin shashinii utga uchir, zan zanshiltai holbootoi medee selt tsugluulan biye daasan 8 boti nom bolgon gadaadad hevluulsen. Chuhamdaa ene hun Mongol buugiin shashinii utga uchirgiig nevt sudlan unenhuu ene gun uhaanii olond daragdsan shudargaa shinj chanariig neen oljee orchin tsagini shinjleh uhaani undestei hariug neen ugchee.hemee shavi Ts.Shagdarsuren nomdoo bichjee
1966 ond tuhaiin buu humuustei gun bat holbooti baij, hetsuu tsagiin havchilga dor ard tumniihee uldeesen gun uhaaniig sudlan baisniig Tsagaan huulariin nert buu Jugderiin Chagdar Ee gegeen mini, Byambaev Rinchen gegch ene hun urleg yesen tengeriin mini ali negen huvilsan dur ch yum uu hemeen dursan uldeejee. (1901-1975)
Mongol buugiin shashinii negen chuhal heseg ni baigaliin turel amitad boloh humuusiin zugees lus savdag,, deedsiinhee sunstei haritsah uilini ur, buu hunii suns boloh ongodoos chono, baavgai, heree, shaazgai zereg an amitadiin setgehuid nuleeldeg huchin zuil bilee (Alag shaazgai hel zuuh yoson >??) Enehuu sudalgaa, buugiin shashin haalttai baisan shaltgaan ni orchin tsagiin shinjleh uhaand harsh boloh lus savdag hiigeed alivaa suns baidag hemeeh uzel bolno. (Lusa savdag, sunsiig uguisgesen shinjleh uhaanii uzel uneeder uur bolohiin hirer hun turelhten uguisgen uldeesen zuildee ergen butsan irj baina)
(Sudlaachid tuuhee sudlahdaa heseg hesgeer salgan, turt yosiig esvel dang ants shashinii gun uhaan talaas ni sudlah, harin shuten barildsan biye biyedee nuleelehe nuleelliiig dutuu unelsen ni sain ni shilegden tsagiin erheer saar hemeeh helegdsenni daragdaj, unen tuuh budgerehiin shaltgaan bolson)
Buugiin umsgel, hereglel bol ugtaa neg ugsaa turel ovguudiin mas tsusnii barildalaliig holbosonooroo burhanii shashinaas yalgaatai bolood balar ertnii tednii baigaliin yazguuriin turel mayag uur bolsongui. Buu nariin anhniih ni emegtei buu baijee.
Buu hemeeh humuus ni yamar ch tusgai zoruidiin surguulalt, hicheeleer bii bolsongui harin baigaliin turelhiin ih erchim huchtei, unagan avyastai oyun sanaanii tusgai tuvshind orshson humuus baidag.
Gunjiiin Suhbaatar erdemten Hun nariin uyed Buugiin shashinii hugjliin deed shat boloh mergeshliin buu negent baijee gej aldart nomdoo dugnesen bii.
Uyelel
1. Ehiin erht yosnoos . 7-r zuun Burte Chino uye hurtlelh uusel uye
2. Vii zuunaas Mongol Yuan ih gurni uye 1271 on Mongol buugiin shashinii hugjil uye
3. 1271-1368 Yuan uls zadarch, Mongol orond haant uls tuvlereh hurtle buural uye
4. 1368- 1750 hurtel Mongol buugiin shashinii sergeltiin uye
5. 1750 edugee hurtle Mongol buugiin shashinii uruudsan uye (ustaliin)
Guugiin gun uhaanii uusel
SUdlaachid negen duugaar olon myangan jiliin terteegees anhnii hui negdliin uyes uuseltei hemeen togtoodog. (Sudlaachid gej uzeh ni nomiin ugeer buyu uhcir shaltgaanii hugjliig negen negen humuusiin tuhain tsagiin uzleer sudalsan buruu uzel bolno. Tuunees bus hun turelhten hugjeed l baisan, yums buhen uusch l baisan. Ene ni tuhain hun helsen heleegui baisan biagaagui zuil gehiin adil yum)
Balar ertnii niigmiin ehiin erht ovog turliin baiguulalaaas bool ezemshih niigem hurtelh uye. B.Rinchen Buu shutleg bol chuluun zevsegiin uyes uussen mash ertnii shutleg gejee.
Domog
Mongolin buugiin shashintanuud anhnii buu Mangar hatan uhii buural ejiin tuhai domog heldeg. Buu nar buulehdee sumj zasan orond hurch ter oron tengert baidag. Artsat Sumber hemeeh gants ih uultai oron gedeg. Sumj zasan ornii Artsat Sumber uuland mania yazguuriin tom, tom buu, deedsiin ongod orshodg. Edgeer ongodiig Mangar hatan uhii buural eej ohin tenger terguulne. Hamgini suuld Jamba lamiin ohin Bariul udgan l SUmj zasand hurch Mangar hatan uhii buural eejiig duudan uulzaj chaddag baisan gejee.
Oirad Buriad garaltai Asuihan udgan Baigal dalian ergeer yavj baital negen huh buh bias and taarch suun hul hundtei bolj Buriadai, Horidai huvuun turuuljee gedeg. Edgeer domguud bugd buugiin shashin anhlan ehiin erht yosnoos emegtei hunii ongon shuteentei holbootoig uguulsen hereg.
Chingis haanii ohin bolon aldarshan Aguaiin tsagaan eej, Kazaxstanii orchim Honi mailahiin davaan deer hotgor alag huyag huvtsasaa hayasan domogt Soyod eej, tengerees turj ene delhi deer tumer ulgiitei buuj irsen geh Hyariin tsagaa eej, buyu Bilgee udgan, Manjini esreg temtssen domogt Agariin hairhan aldart Baglaan zargach, nariin zereg emegtei udgan nariin ongon sahius uldsen baina. En buhnees uuden buugini shashinii anhnii helber suseg bishrel, dom shivshleg ehiin erht baiguulaliin buyu huuchin chuluun zevsgiin uyed uuschee gej dugnedeg. Todruulbal bagadaa 12-aas 7000 jiliin tsaadah chulluun zevsegiin uye.
Edugen
Edugen gedeg ug ohin ongi, eh garal gesen utgatai Mongoliin niigemed baisan ehiin omgiin uldetstei holbootoi ug hemeen H.Perlee bichsen. Etsgiin erht yosond eregteid buu, emegteig udgan gej baisan gejee. Zaarain tenger=zaa + er, Udhan=ud+han ner uussen baij boloh yum gejee. (UU=Ba =Aab argiin chanartai er huniig, udgan hemeeh ut +han, utaa, ataa utaa+ gala sahin uldeh em hun, gesen baij bolno. )
Har zugiin buu
Yertentsiin zug chigiin asuudal
Ert balar tsagaas buu nar nar san, odon michidini tohiroo, hun mal, an amitanii nasni hemjil, jil mengenii zohitsoliig tailbarlan irsen. Ulaan ungiig ehlel buyu umne zug, hariig hoid, tsagaaniiniig baruun, huhiig zuun zug gej uzdeg baisan. G.Suhbaatar aldart Syambi nomondoo bichjee. Alibaa horlol, muu nuleeg divan getleh har dom shivshlegees undeslen deed tenger, gazar usnii uzdiig Nomhon Dogshin hemeen 2 angilj, Har tengeruud hemeen tahin shutej shuteenee hoimoroo bairluulan tuund gal golomt, ami biye, ed malaan daatgan irjee. Har zugiin buu hemeen nerledeg baijee. ( CHinig haani sur suldet tug ni ugtaa ene bilegdel baijee)
Tsagaan zugiin buu
Baruun zugt handan zalbiral uildej, tsagaan tengeruudtei haritsan humuusiin amidrald zaaj surgah, deedsiin suns ongodiig hilegnuulsen bol arga zasal hiin emchilgee hiij uvchin anagaah uil yavuulj zan uil uildene. Ed niit buu nariin dund bashuu olon tootoi baijee (BUu nar ch dotroo arga bilgini yosoor 2 huvaagdan ugtaa gadaad dotood yertentsiin buyu tur shashin, oyun sanaa ahui amidralin uiliig hiideg bajiee)
INIhuu buugin gun uhaan balar ert uusen olon ornii gun uhaantai hariltsan hugjseer tuuhen uyedee irsn bilee
Hunnu Buugiin shashin
BUugiin gun uhanii tulguur heseg ni galiin tuhai gal golomtiin uzel bolno. Hun uls bii bolohoos garui jiliin tertee nuudelchi aimag negdmel zohion baiguulalttai bolood, ter buu hel tsereg zevsgiin hurts davuu, shalamgaigaar Jungo naraas (Hyatad) davan garch tenger yazguurtai hemeen magtagdsan hun bol Hun aimguudiin holboonii zonhilogch Syulyanti ovgiin Modun baijee. Jungo nariin Hani ulsiin hand Tengeriin huchind suusan ih shanyu hemeen zahia yavuulsan ni bichiglen uldjee hemee Gunjini Guhbaatar buural erdmten Mongolchuudiin ertnii uveg aldart nomondoo uldeejee. Dogshin har tengeruudiin sur hucheer hoid zugt har morit tsereg, barunu zugt tsagaan morit, zuun zugt halzan, umneded saaral morit tsergee zasan Modun haan zohion baiguulaltiin sur huchin bolood gun uhaanii uzlee tuuhend hucheer bichuulen uldjee. (Ugtaa ene ni zugeer negen sanaanaasaa zohioson zuil bus, yertentsiin uzlee erembe daraatai, asar zohion biaguulalalt gun uhaani nuts bilee. Nutgaa 3 huvaahaas gadna har tengeriin buyu argiin taliig tsergiin huchiig dogshin har suldeeree, bilig erdem buyu oyun uhaanii tengeree tsagaanaar biligden tsagaan suldet tugaa buteesen ni CHinigs haanii uyed damjin irsen ni ugtaa nuudelchi mongolchuudiin tuuh Hun naraasaa yazguur gun uhanaaraa salaaguig notloh bilee. 4 uliral bolood zug chigee, arga bilgeer er em bolgon zadalj 8 zovhis hemeen, naran saran gal gurvalsan gun uhaanaar uyalduulan 24 zug bolgon huvaaj (360=24*15) hoimortoo shuteenee zalan, hoid zugeee ehlel shuteen hulgan ah am tsagaan hulgaanaar biligden ehelej suld tengeriin bairlalaa huvaan hundetgen irsen ni ugtaa Hun nar busdaas ene soyoliig avsan egh uzliig nyataasan zuil bolno. Hani ulsiin uyed Hun ulsaas U-DI haanii uyed olzoslon humuusiin dotor buu nar ih olon baijee Ch.Dalai Mongolini buu mergeliin tovch tuuhend bichsen. U-Di haan Hun narini buug ihed shuten Jin Lu sumiig Hun nariin buugiin tahilgad zoriulan baiguuljee. Hun uls dain hiihdee buu naraas asuulsan baijee. Hyatadiin eh survaljid uldjee.
Hun nar jild 3 udaa ih tsuglarlalt hiideg. Tsagaan sard Shanyuin ordond, ahlagch nariin baga huraldaan bolj, tahilga hiideg. 5 sard Luut hotod ih tsuglaralt bolj uveg deedsiin suns, tenger, usnii ezdiig tahidag. (MNT garah tailga uye ni chuhamhuu ene ulamjlal baijee. Luut hot ni mongoliin tuvd bii. ) Aduu targalsan namriin tsagt Dai Lin hemeeh gazar ih tsuglaralt bolj hun maliin toog burtgen danslahiin hamt bas taillaga tahilga hiideg baijee. Tahulga, taillaga 3 udaa hiij, tuhai bur mori temee uralduulj nair naadam hiidegiig buural erdemten Gunjiin Suhbaatar notlon bichsen. El huraldani uyer Hun ulsiin turin bodlogo gadaad dotood bodologoo heleltsen bashuu buu nar iheehen ordog baijee.
Usun aimgiin Hun Mubeig turehed etseg eh amidaar heer hayj, heree nisen baital ulegchin chono huhuulen avarsaniig Hun ulsiin haan gaihan tenger iveesen bizee hemeen urgej teej usgejee. (Ugtaa Chingis haanii uyed Uelen eh olon unchin huuhdee yag ene met asran tejeesen bilee) Hojim huu tom bolood haryat ulsaa daguulan hol nuuj Shanyud zahiragdahgui bolj, tuuniig jirin hun bus, tengerini elch hemeen orhijee (Usun aimag odoogiin mongoliin baruun aimag bolood Hun ulsin baruun gar uls baisan ni nuts bus0
(Hun ulsiin ezen haadiin buteen bosgoson buugiin shashinii tahilgin sum Ordos nutag, Hatan goliin ergeer olon baisniig huytaduud olnoor ustgasan bolno)
(Oyun sanaanii tulguur uzel hezee aldagdana ter tsagt guren uls muhej bailaa)
Mongol buugiin guravlah yosnii gun uhaan, har tsagaan ongodiin tengeruudtei haritsa arga bilgiin gun uhaan, haan turiin tulguur gurvan chuluu, har tsagaan suldet tugandaa shingen unendee asar tom gun uhaanii suuria tavisan baijee)
Olon shashin
Hun ulsiin daraa nuudelchidiin negen aimag SUmbe uls orshihdoo Tanshu haan (131-181) Shiliin gol ochin tahilga uilddej, (gunj suh 124-125) tureguud 5 sard Tarim goliig tahij, tengeriin haaniig duuddag baijee. Hun ulsiin daraah turt ulsad enenhuu gun uhaan saaralgui Ih Nirun (nuruun uls) haan Engudei (429-444) Tengeriin AMgai (523-52) tenger mendtei gesen urgemjlel ugch baijee.
(Tiv Tenger buugiin sanalaar Temujind Chingis haan tsol olgoson ni ugtaa tsever mongol helnii ug bolno. Turegiin haan 555-745 Esitmi haan minii uveg deedes, Buman haan hunii huvuudiig ezlen suuj hemeeh hushenii dursgalaas harahad chuhamdaa mongol nuudelchin udam ali hediin Turegees angid hari uls toostson baisniig uguuljee )
Husheenii bichigt delhii anh tsul baij, buugiin shashinii gol gurvalsan uzel huh tenger, nogoon delhii, har baraan hurs shooron zavsart hun orshih tuhai, galav julkm negen heseg tenger bolon deesh huurehed nugee heseg eh delhii bolon uldej ene hoyorini zavsar gol uusch tuuniig toiron hun bi boljee hemeen husheend uldeesen ni chuhamdaa mongol gzar shoroon deer uldsen ard tumnii mongolchudiin buugiin gun uhaand chuhal dursgal bilee.
(gurvalsan uhaan ni naran saran gal. gal ni hooson chanariin galiin ilrel bolj, naran ni tenger bolood gerel gegee, saran ni haranhui bolood eh delhii bolon gun uhaan togtoson )
Hun ulsaas hoish tuuhend Kitan hemeen uldsen nuudelchin mongol udmiin ezent uls ( neriig ni hyatad meteer bid buruu oilgoh bolson, ugtaa Hatan goltoi bolood Hatan uls hemeesen baih taltai Ene ni hytadiin uls bus tsever mongol ezent guren biagaad zogsohgui, CHinigs haanii ih gurnii undes suuri bolson bilee Hatan ulsiin uyed huretl buu nariin gun uhaan urgeljilj ugtaa biagaliin gun uhaan uchraas ard tumnii ertnees tugeemel yos zanshil baijee)
{Mongol buugiin shasahini naran saran gal gurvalsan gun uhaanii suurin deer Hun guren ulsaa baruun zuun, tuv gurav huvaaj, Sumbe ulsiin uyed mun adil, nutgaa 3 huvaan, 20
Aimgiig baruun, 10 tuv, 20 zuun hemeen zohion baiguuljee. Nirun, TUreg Uigar ulsiin uyed mongoliin nuudelchin aimguudiin ene zohion biaguulalt heveer baij, gol tsum bolson el gurvalsan angilal Batmunkh haani uyed hurtle huchtei ilerch, tsaashlan, Manj uls uusehees umne Halh Mongoliin 3 aimag, harin Manjiin uyed Sain noyon aimag nemdegsen bolno. CHuhamdaa ene buugiin gun uhaanii gurvalsan gun uhaan ni hunii sanaanaasaaa zohioson zuil bus Altai Hangai, HEntii uulsiin nuruun deer uussen gurvan ih saviin halhavchind mandsan baigaliin gun baijee. Baruun zugt Himalai, Il Tarvagtain il uuls, hoid Soyonii nuruu, Baigali, nuur, zuund Ih Hyanganii uuls, Urd Shar muren halhalan nuudelchin soyol irgenshil henii ch nuleend ul oron olon myangaar orshin undes boljee. Altai Hangai Hentii uuls uguisen bo iinhuu gurvalsan gun uhaan uudeh baigaliin mun chanar uguisen bilee.
Chudriin chuulgand uguulsneer Tsagaadai haan buugiin shashintai baij, sharnuud mongol buugiin dund domoglon uldjee. Bashuu Tului bagiin daldiig hardag mergen huu baisan hemeen durdjee. P122)
1254 ond Munh haani derged hagas jil iluu suusan Frantsiin elch Rubrik buu nar tun olon, negen zaarin suuna. Haani gol urgeenees chuluu shideh zaind, sunua. Nar sar hirtehiig zugnen helne, ter uyed ih duu chime gargana. BUh yumiig galiin dunduur oruulan ariutgan shuune gejee. Dorno etgeeded zorchson mini
P37. Ih nirun ulsin haan ordondoo burhani hureg zalah oroldlogo CHunu 508-520 haan burhanii suvdan hurgiig Nirun ulsaas zailuulj Bei ulsad ilgeejee >Suhbaatar. Mongol Nirun uls 330-555
Huu ni buugiin shashin, eh ni burhanii shashiniig demhih ni guren ulsiin muheeh negen shaltag boljee
Ugeedei haani uyed Tuvded dovtolson mongol tsergiin noyon HUbilain huu TUmerbuyantiin tserguud negen sumiig shataajee.
MNT, CHingis hand tev tenger, ulsiin buu, biagali nuuriin zuun hoino Bargujin tuhemd baijee. Buugiin shashinii ene yavdalig Plano Karpini harin nuudelchid hun alah, hnu gomdoohiig tengeriin zarlig zurchih nugel hiine gej uzdeg Mongolchuudin tuuh
(Buugin gun uhaant nuudelch Mongolchuud hun gomdooh alah ni unendee tengeriin zarlig zurchih hereg hemeen uldeesen ni Chingis haan busad uiliig hiihdee zaaval tengeerees zarlig sonson baisnaar ilerch, aliv buruu zuil hiihdee tenger iin helev geh ni odo ugtaa Christ shashintan unendee burhan helsen bol Irak dain ch hiij, hun alj ch bolno gehtei zurehgui bilee) Buugiin gun uhaan bol baigalin gun uhaan baisnii huvid baigaliin huulin daguu uilchilj baijee.
Burhanii shashin haad
MEU 140 Hani ulsiin 5-r haan U Di Hun ulsaas altan burhan olson ni Uver Mongolin Shiliin gol SHar murnii adag baij hojim huh nurt ochij TUguhan uls manduulj VII zuun hurtle huchtei biajee. Hun nariin uyes irsen tur shahinii hos yosiig turiin ih dogshin har suldiin buu Huhuchu zaarin, tsagaan tugiin dor taivan tsagiin Usun uvgeniig Behi bolgosno
Huviral
Batmunkh dayan haanii uyed Ulsboldiig aluulsand Shuutugei tenger etsseg ezen mini Sagan setsnii erdeniin tovchid uguulsen. Tumediin altan haani uyed horiglojee. Gunbum ornii bogd zonhov 1357-1419 Lhasiin orchimd Galdan sum barilulj sharing shashini undeslesen. 1586 ond Erdene zuu hiidees hoish 941 hiidiin 70% XIX zuund barigdasn. Oiradiin Nein toin (1557-1653) Zaya Bandida Namhaijamts 1575-1662 mognoliin buugin shashinii esreg dalai lamiin zarligaar Mognold shariin shashiniig delgeruulen eheljee. Buu nariig olnoor aljee,
Ovoo bolon ongodini tahilgiig lam buu nar hamtran tahij baisan. 1922 ond buu lam hamrtran Javzandamba hutagtin ih savin darhad otogt tahijee
Sunchig Udgan (1831?6?-1861) gants huu Sharav ih hureend suun dursleh urlagin tuuhend muree uldeejee.
Tereer Tengisiin lamtan geh met buteelee hiisen. Shishged nutgin lus.
Sain noyon han, Mergen zasgiin hoshuu Rashaantiin huree Choir lam Dayan deerh ongod, Aguin tsagaan eej, Bartganchig har tenger, 13 nastai ravdan sambuu, ohin Jalam tengeriiig burhanii nomd oruulj Dayan deerhiin sahil hurteen duudlaga zohion 1864 ond niited Dayan deerhiin hiid hemeen Ar Mongoliin buugiin murgelin tuviig baiguuljee.
Gunseliin Surenjav (1908-1954) udgan nagats Tserengiin Baljin (1891-1968)
Arigiin deed huree 1748, darhadiin huree 1750,
1937 ond buuduulsan Maanjrag yasnii ih buu Dandiin Damba zaarin
Buriadiin ih buu Buh noyon (buhan Baavai) Mederjav Sanjaa zaarin 1885-1956
Burhani shashin mongol buugini shashinaas ih zuilig zeelden avch hugjulj, uuree ch huvirchee. Under gegeen uveg deedsees ulamjilsan yertentsiin hii uhaart itgeh suseglel, Tuvd ornoos olson burhanii shashinii ih medelgiin deer zohitsuulan buugiin gun uhaan burhanii gun uhaanaa hosluulsan buu guun uhaan tuvt uvermets MOngolin burghanii shashaing bi bolgon, mongolchuudin oyun setgeliig ezemdsen shine shashinii buyu hujsen gun uhaanii suuri undesiig tavijee
Ded angi
Yertentsiig uzeh uzel
Mongol buugiin gun uhaanii sudlald hamgin bagaar sudalsan ni orchlon yertentsiig uzeh hatan delhii, han tenger, gazar usnii ezdiin gurval gun uhaan bolno. (Budda gun uhaan orchlon sav shim uussen uuriin onolto baihad Buugin gun uhaand baigali delhi uussen tuhai gun uhaan tusdaa basa baisan ni yazguur tugaaraa tun testei baijee)
Tenger gazar negen uyed negdmel tsul baigad gazraas tenger salah uyed gal uussen, tenger ni ami oruulj er uutgel, gazar ni helber durs ugsen ucir em uutgel bolj mongolchuud etseg tenger, eh gazar hemeen Dorj Banzarov bichjee. Heden terbum jilin terteeh orchin tsagiin onoloor notolson barimtiig domoglon uldeesen ni shinjeh uhaantai tohirch baina.
Buugiin gun uhaanii galin murgel bilee. Buu nariin delhin garal uuslin tuhai domog olon ornii ertni olon domogtoi tohirdog, Delhiin uls tumnuudiin domog yariatai nom) adil yum.
Mongol buu nar tsash hurst delhiig anh uussenii daraa uchuuhen jijig gadarguund humhiin toos burhej, hursjin tomorsoor, hurst delhiig buteej, tomroh yavtsad urgamal amitan, uul us dalai negen adil husjgsen gedeg
Deerhin mun h tengeriig tevshin tudiihen buhiigees
Doorhi etugen ehiig Ulmini chineehen buhiigees
Sun dalaig shalbaag buhiigees
UUd hayasan gal, galaihan eejdee uuhen tosiig urgenem bilee hemeen duuldag. Sumber uul Sun dalai ni ertnii mongol helni ugs bolno. (NUM SUMTAI BAS l holbootoi, US, hii, bugd garal negdmel) Delhin uls orniid domogt uldsen huniihee neriig bodit hun bolgon tuuhendee oruulan bichjee. Hari nbid ter buhnee uguisgen bichsengui uldjee)
Yertentsiin gurav
Buugiin murgel delhii yertentsiig deed dund dood gurvan davhar bolgon uzne. Deed ni ariun enerengui yertents, dund yertentsiig alivaa gamshig zovlongoos hamgaalj, dood yertentstei urgeljid dain hiine. Dund yertentsed hun amitan orshino. Dood yertentsed uheerin shulmasuud huran alivaa uvchin taraagch buhen tend huraldana. Uver mognolin tuhaid helsen ni busad olon ornii buugiin uzeltei taarchee. (hun turelhten hemeeh ni har tsagaan bolood arga bilig ugtaa gadaad dotood zuiliin altan ogtololtsol deer orshin bui gaihamshigt buteel bolno. Yertentsiin butets nuutsiin tuhai yertentsiin gurav hemee surgaali erhgui baigaliin gun uhaanii uzel baijee.) Rinchen guain sudalgaand Udan mod, buu mod hemeen garna. Modiig buugiin shashintanuud shuten tahidag baijee. Yertentsiin gurvan mod.
Haraatsai shuvuu deed tivees gal hulgai hiih.
(Gurvan tiv. Tiv hemeeeh ug tuv, tov, tab hemeen urgeljid negen tsul tuv zuiliig ilerhileh bilee. Tiv hemeen )
Tiv ni Tev tenger bolood Tev Dev geh ni esreg ni bilee. Tiv tenger bolno. Deed tenger tengerini tenger utgatai. MNT dev gej buruu oruulsan gejee . Purev guai,
Gazar usnii ezed
Yertentsiin gurval onoliinhoo undesen deer gazar usnii ezdee tahin shuteh setgelgee togtson. Hunii nudnees angid orshih zuiliig Hii uhaar yum gej nerledeg ba, tusgai uvidastai negen yosnii gerliin tuhai shinjleh uhaani onoloor bol nudnii harah talbaigas angid het yagaan het. Het bogino dolgion bolno. Bashuu duran avaigaar harah bichil biyet, horhoi shavj, asar tom odot yertents, (ulus hemeesen mongo lug baihad lus geh bi bii, harin ter haini ug geh n edgeer soyol zeelduulsen bus zeeldsen baij bolno)
Usnii ezen Lusini haan, Savdag ni gazar shoroonii ezen bolno.
Lusiin guidel hemeeh golini ursgal usnii daguu uussen baigalini guidel soronzon zam bolno. Ene ni saa dairah hemeeh ni shinjleh uhaani uzleer soronzon shuurga, esvel olon dolgionii ogtoltsol bolson tsegt tasralt eldev zuil uusheiig helne)
Savdag gazar delhiig gemteesen gadas zooson bola van bugleed orhidog ulamjlal, gazar shoroo usaa bohirduulahguin tul nuusen gazraa hog shoroogoo daldlah yoson. Us ruu suu dusaahgui baih, tsus dusaahgui, hog oruulahgui baih uzel, Gal usan harsh tul usnii ehend gal tulehgui, (medeejiin hun medeh yum sanagdavch tsaanaa gun uhaanii holboos baijee0
Usnii ehend gal tulehgui hoyor usnii belcher gazar nutaglan suuhgui, usni eh bulag, turuu gazar ovoo tahilga bosgodg baijee. Burhan haldun Temujin Tului tahil bolson,
Lus ni utaa unairgui gazar orshdog, mah shuusend durgui, har, huh tsagaan ungiin bolood tiim mal seterlen tahidag, Tengisin gol hemeeh ni sunjiran Chingisiin gol bolson.
(us= tengis s avaia, tenger= naran r avia baijee, tengis =ten us tengeriin us, ten ger= tengerini ger baijee, us, as, ??)
Lusiin amitaadaas mogoi. Chuhal. 12 toolold orno. (iimd buu gun uhaantai holbootoi)
Hadnii sug zuragt muree uldeesen. Chuluutiin golin bichees
Chinhis han 188, Gegeen uder heree,. Shune chono bolj heree chono shutej baijee. Chono-g Boroldoi uvgenii ulgert shig daisnaa darahad yavuuldag. Shaazgai holboochin, heree nisch ungerbel zalbirah, (ugtaa enehuu olon amitadini dotood zurchil baildaar horshulan gun uhaan hiisen ni ertnees gunuhaaniig uguuleh ajee0)
Baavgai, Bor gurees, BUga, handgai,
P93 Naimanii tayan haan 150 erht tengeriin elbelreer ene huu tursen geh ni nuudelchin aimag mongol ovoog baisniig helne)
Tengeriin ovoo, Tenger uzel
Mongol buu nar tengeriig yamar negen hatuu shingen zuil bish barin tavih biygui, hiin chanartai geh oilgolttoi. Under uulsaa Han tenger, Otgon tenger hemeesen
Hus modiig tengeriin ayanga ul buuh, Tengerin mod gejee, Uis ni ariun
( gazar usaa hairlah olon yazgiin surgaal domog abidag ni nana helehed hairlan shutsen egniin met bolovch tsaanaa hariltsan uilcheliin baigaliin huuliig oruulsan asar nariin butests gun uhaan baijee)
ZUn bilgini buyu baigalin erchim huch ni hund oyun sanaanii gun bilgigi erchimiig ugdeg ajee. Ed ese tuljin urgahin adil oyun sanaani ed esc h tsever baiglaiin shinj chanartai bol erchimleg deedleg tseever ariun biah bilee)
Haranhuin oron
Suns ni tenger halisan hemeeh oilgolt.
Sansariin oilgolt
Suns
Hatan delhii, han tenger, gazar usnii ezed gal draa oroh gol oilgolt
Hun buhen yums buhen sunstei. Mod ogtolbol uhmel bolno. Uhmel modoor ger barival sunstei bolno hejee 3 turlin suns bii . 2 uhdeg 1 ni uhehgui. Ehiin talaas mah tsusnii suns buyu ezen, etsegin talaas yasnii suns, guravdah ni tenger suns bolno. Tenger gal
Mah tsusnni suns 3 jil, yasnii suns suujind yas mah ugui bolohod alg abolno. Munh bus bolon munh suns boloi.
Suujnii yas setelj hayah yoson (ugtaa suns horgodno hemeeh ni erchim huch ul duusna terhuu erchim huch helbelzelin ogtloltsol uusgen nuleelne hemeen uzjee. Erchim huchinii onol bolno)
Hagargai aygand tsahi barihgui yoson.
Hoid nas
Suns bol munhed orshino.
Suns
Hengergee 21 udaa zuv erguulne. Amin suns ergeed ehin hevliied ergen shingeh ni MNT Suns gerel tuyagaar damjih tuhai. Suns kinonii sonin uzegdel batalah met. 4 sartai heveld baihdaa eejinhee duug tanina geh ni ter helbelzel dolgioniig huleen avna gesen ug. Davtamj helbelzel dolgion,
Ongod
Ongod hemeeh setgel oyunani deed tengertei yariltsah ogtololtsol tseg boono
Gal golomt ail Gurval onol
MEU 209 Mongoliin gal golomt ARhgangain Orhon golin huveend badarsan. SUmbe, Nirun, Tureg uigar, hirgis kidan uyed mun l baiv.
Tulga gurvan hul. Tulgiin gurvan chuluu bolood gurvan hult tumer tulgiig neg huliig uud, hiig ni hoimor golluulan tavidag. Buugiin shashintuund 1, 3, 5, 7, 9 toog er toom hemeen erhemlene. Mongol buugiin shashini toonii belegdeliig gurval onol hemeen nerlej boloh yum. Gurvan maral, gurvan sogo od, gurav bol huchinii deed baijee. Batmunkh 1464-1544, gersenz 1513-1549
Udshin tsolmon gants od, gurvan maral, hun tavan od, dolon burhan,
Chinigs haanii dogshin har suldend zoriulsan 1785 ond Tusgiin sum Setsen han Saruul gunii hoshuu Herlen murnii urd tald Bayan erhet tolgoin oroid barisan. Tushet han Gobi mergen hoshuu, Tugch nar hemeeh ard tumen bii. Dornogobi husvgel sumiin Hutag uulsini havid ii. CHinigs haanii tsagaan tus end absiansaa Zasagt ha Baatar vangiin hsohuu Nuur mogoin hureeni gazar CHInigsinn ih tsergin har suld nertei har tug tahij baiv. P162
Durs
Durvelhing Soyombo bilegsheel,
Mongol buugin shashini zan uil GUrad angi
Buu malgai, deel, gutal orno.
P192 zurhm nuruu, 4 much, suga, dal, egem huh 118 manjig. 2.6 zurh, 27.9 nuruu, 48.3 4 much, 5.6 suga, 5.1 dal, 5.1 egem, 5.1 huh.
Ulaan ni ami, amidral, shar, mini setgel, tsagaa ni bagshin belgdel gejee
Ter buhen erembe des daraatai utga uchir buhniig iltgej baina.
Zangilaa
104 zangilaa p209
Hengereg=Ongodin unaa
Hengeregin duu buyu hemjee bui can you hear the shape of a drum, Mark Kac, Feynman Kac formula,
Biye buteh 13 jil, setgel buteh 17 jil,
P273